perjantai 11. lokakuuta 2013

Miksi ja miten

10.9.2013 013-001
10.9.2013 017-001
10.9.2013 040-001
10.9.2013 047-001
10.9.2013 048-001
10.9.2013 057-001
10.9.2013 080-001
10.9.2013 037-001
10.9.2013 092-001
10.9.2013 089-001
Eilen käytiin meressä uimassa ensimmäistä kertaa. Karri on himoinnut uimaan jo monta päivää, joten kun lopulta sinne päästiin niin ilo oli kyllä niin ylimmillään että varmaan Afrikkaan asti kuului. Meri oli vielä tosi lämmintä, mutta yleisellä rannalla oli aika hiljaista. Viereisillä maksullisilla rannoilla taas porukkaa oli senkin edestä. 
Olen saanut monta kommenttia, joissa on kyselty miksi ja miten me päädyttiin tänne. Mehän itseasiassa päätettiin lähteä aika nopealla aikataululla, päätös ei siis todellakaan tullut minkään vuosien pohdinnan ja mietiskelyn tuloksena. Joskus noin vuosi sitten, viime syksynä, Juho kysyi multa että mitä jos lähdettäisi ensi syksynä johonkin ulkomaille. Silloin mun vastaukseni oli varmaan suurinpiirtein: "HAHAHAHAHHAHA. Ei.". Asiaan vaikutti aika paljon se, että olin vasta alkanut odottaa Myytä. Ajattelin tietysti, ettei pienen vauvan ja vilkkaan parivuotiaan kanssa ulkomailla arjesta selviytymisestä tulisi mitään. Myöhemmin talvella Juho ehdotti uudestaan, että eikö voitaisi lähteä. Silloin aloin ehkä edes vähän miettimään asiaa, saatoin luvata jotain "katsotaan"-tyylistä.
Juho halusi alunperinkin tulla juuri tänne, Ranskaan Provencen alueelle työnsä takia. Mulle oli oikeastaan ihan sama minne mentäisi. Katseltiin asuntoja ihan huvikseen ja mäkin ehkä vähän innostuin ajatuksesta. Sitten tuli kevät ja Myy syntyi. Me oltiin melkempä unohdettu koko juttu, ja kun vielä Myykin oli aika itkuinen niin
ajateltiin että ei me mihinkään lähdetä. Sitten yhtäkkiä kesällä saatiin vaan tarpeeksemme. Ajateltiin, että herranjumala, jos me joskus johonkin halutaan lähteä pidemmäksi aikaa niin nyt se on tehtävä kun siihen on mahdollisuus. Niimpä me alettiin etsimään asuntoa ihan tosissaan. Se ei  todellakana ollut ihan helppoa, kun
oikeastaan kaikki yteydenpito kiinteistövälittäjän kanssa käytiin sähköpostilla muutamaa puhelua lukuunottamatta. Asuntoja oli tarjolla paljon, mutta yksi jos toinenkin meni vaan nenän edestä ohi. Elokuussa irtisanottiin meidän Helsingin asunto. Etsittiin ja etsittiin asuntoa, ja mä olin jo aika epätoivoinen ja varma siitä, että ei ikinä löydetä mitään ja jäätäisi kodittomiksi kun syyskuun loppuun mennessä oli Helsingin kodin oltava tyhjä. Sitten vaan yhtenä päivänä Juhon sählöpostiin ilmestyi välittäjältä kolme asuntoehdotusta. Vastattiin nopeasti että halutaan ottaa niistä yksi, sellainen joka on ihan meren rannalla. Ja se me saatiin ja täällä me nyt asutaan. Eu-maasta toiseen muuttaminen on onneksi helppoa, eikä mitään paperisotaa tarvita.
Mihinkään Eu:n ulkopuolelle tarvittaviin oleskelu-/työlupiin mun hermot ja kärsivällisyys ei varmaan olisi riittäneetkään.
Tähän mennessä arki täällä on ollut aikalailla samanlaista kuin suomessakin. Täälläkin valuu räkä nenästä ja kurkku on kipeänä. Täälläkin pitää kaupassa miettiä tuskastumiseen asti mitä tänään syötäisiin. Täälläin pitää pestä pyykkiä, imuroida ja mopata lattiaa. Täälläkin lapset saa raivareita ja meitä Juhon kanssa kyllästyttää toistemme naamat aina tasaisin väliajoin. Mutta kyllä meillä on ollut ainakin toistaiseksi kivaa. Tosin niin vähän aikaa ollaan vasta oltu, että tietysti mitä vaan voi vielä tapahtua. Tottakai on ollut surullista erottaa lapset (ja itsensä) sukulaisista ja muista tutuista, mutta joskus pitää olla itsekäs ja tehdä sitä mitä itseä huvittaa. Kyllä niitä sukulaisia ehtii taas myöhemmin nähdä kyllästymiseen asti. Olosuhteet on muutenkin aika epänormaalit, kun Juho joka on yleensä aina töissä onkin yhtäkkiä ollut kokoajan kotona. Se on tottakai kivaa, mutta epänormaalia silti.

14 kommenttia:

  1. Teidän elämä kuulostaa silti ihanan tavalliselta <3 Toivottavasti vietätte mukavia hetkiä ja osaatte arvostaa jokaista päivää!
    *muumitatuointi kyselijä*
    Ps. En ole löytänyt niitä mistään. Ensi viikon loppuna lähdemme laivalle, toivottavasti olisi yhtä hyvä tuuri :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tallink siljalle menette niin luulisi että sieltä löytyy :)!

      Poista
  2. Ootte kyllä hurjan rohkeita ja onnekkaita kun sinne olette lähteneet! Mitä miehesi muuten tekee työkseen? Onko hänelle sieltä töitä tarjolla? Tai onko sinulle? Pitäkää lystiä ja nauttikaa ulkomaalailusta niin pitkään kun siellä vaan viihdytte :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ravintola-alalla, ja kyllä täältä töitä sille löytyy jos vaan haluaa! Mä en itse ole menossa töihin, kun en halua Myytä vielä hoitoon laittaa etenkään täällä :D

      Poista
  3. Vitsi te olette rohkeita! Vau. Oon kateudesta vihreä koska itse en uskaltaisi. Vaan noin juuri pitäisikin toimia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei kun toimimaan, kerran se kirpaisee!

      Poista
  4. Saanko udella oletko sinä ranskankielentaitoinen? Itse olen kerran pikavieraillut Pariisissa ja tuskastuin kahdessa päivässä totaalisesti siihen, että kukaan ei osannut /suostunut käyttämään englantia, ja minä taas osaan sanoa ranskaksi tasan että en osaa ranskaa.... Nyt mieli halajaa takaisin Pariisiin, mutta muistot avuttomuudesta yhteisen kielen puuttuessa ei oikein rohkaise lähtöön...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on Pariisista vähän samanlaisia kokemuksia. Muistan tilanneeni joskus vuosia sitten paikallisessa mäkkärissä Big mac aterian pyytämällä "one big mac meal please", niin mua ei muka ymmärretty. Eli siis ei haluttu ymmärtää. Mä olen ranskankielentaitoinen sen verran että pärjään kyllä, mutta en mä mitään pitkiä keskusteluja aiheesta kuin aiheesta osaa todellakaan ranskaksi käydä. Mutta siis perusasiat hoituu kyllä. Ja ainakin täällä etelässäpäin englantiakin osataan ihan kohtalaisen hyvin, joten jos ranskaksi ei ymmärrä/tule ymmärretyksi niin englannilla ja elekielellä ainakin saa asiansa perille! :)

      Poista
  5. tekeekö Juho kotoa käsin töitä? saako kysyä että mitä hän tekee työkseen? =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tee kotoa käsin, on ravintola-alalla ja lopetti työnteon kokonaan nyt kun lähdettiin tänne. Täällä sitten jossain vaihessa varmaan tekee taas töitä, kunhan löytää kiinnostavan paikan :)

      Poista
  6. Milloin tulette takaisin Suomeen? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei me varmasti tiedetä, katsellaan. Sitten kun kyllästytään olemaan täällä :)

      Poista
  7. Sun blogi on kyllä aivan huippu! Tosi kiva lukea sun juttuja, kirjoitat niin rehelliseen sävyyn ja tavallisista asioista. Vaikutatte ihanalta perheeltä, ettekä sellaisilta "pintaliitäjiltä" :) Tsemppiä ja mukavia aikoija teidän perheelle!

    VastaaPoista
  8. heini en kestä miten kauniita sun lapset on !! ihan kateeksi käy :-D jos mä saan joskus lapsen niin se näyttää luultavasti perunalta, ihan sama mimmonen adonis sen isä olis :-D

    mahtia että pääsitte hyvin perille, aika hulppeilta näyttää tosiaan maisemat siellä päin maailmaa ! mutta tosiaan niinhän se on, että arki on arkea ja ne lattiat pitää mopata ja roskat viedä - olit sitten turussa tai timbuktussa :-)

    VastaaPoista