lauantai 31. elokuuta 2013

Vesisadetta, vesikelloja ja LÖYTÖ!

Tällaisena sateisena lauantaina me ollaan:

Tehty uuniomenoita
21.8.2013 002-001
Syöty keksejä(ja syötetty niitä vieraille)
21.8.2013 028-001
31.08-001
Törmätty Alepa-reissulla meidän kadulla moneen Siivouspäivä-kojuun, 
ja tehty oikea löytöjen löytö: moitteettomassa kunnosa oleva muumitalo kaikilla tarvikkeilla ja muumeilla
lähti mukaan HALVALLA! Siis puoli-ilmaiseksi oikeastaan.
Aikamoista, nimittäin noilla taloillahan on kaupassa aika paljon hintaa...
21.8.2013 042-001
21.8.2013 048-001
21.8.2013 053-001
21.8.2013 059-001
Niin ja vastapäisessä talossa oli joku pieni tulipalo, 
joten paloautoja (MONTA!), poliiseja ja Ambulansseja ihmetellessä kului ainakin Karrilta hetki jos toinenkin...
21.8.2013 012-001

Ja ihan asiasta toiseen: Mä olen aloittanut taas lenkkeilyn! Ah ihanaa autuutta kun pääsee iltaisin ihan _yksin_ juoksemaan tyhjiä katuja pitkin ja kuuntelemaan musiikkia. Jotain tällaista omaa mä olen niiin kaivannut tässä Myyn odotusaikana ja nyt kun on ollut kaiken ajan vievä vastsyntynyt talossa. Onneksi Mymmelikin on jo yli 3kk, ja pikkuhiljaa alkaa helpottamaan joten mäkin voin tehdä muutakin kuin vain istua kotona vauvaa hytkyttelemässä. Kuten vaikka lenkkeillä! Harmi vaan, että mun lenkkeilyintoani varjostaa vähän se, että molemmissa kantapäissä on tällähetkellä ihan valtavat vesikellot... Huomaa, ettei ole lenkkareita tullut ihan vähään aikaan käytettyä.

maanantai 26. elokuuta 2013

Tyhjällä rannalla

Mä tykkään käydä uimarannalla silloin, kun siellä on hiljaista eikä juuri muita. Syksyinen ilta on aika varmasti hiljainen hetki vilkkaimmallakin rannalla. Myös Karri nauttii vedessä kahlaamisesta ja hiekassa juoksentelusta autiolla rannalla. Uimarannalla on syksyiltoina niiiin erilainen tunnelma, kuin helteisinä kesäpäivinä musiikin pauhatessa ja lasten kiljuessa.
25.8.2013 003-001
25.8.2013 010-001
25.8.2013 012-001
25.8.2013 019-001
25.8.2013 037-001
25.8.2013 039-001
25.8.2013 058-001
25.8.2013 066-001
25.8.2013 077-001
25.8.2013 119-001

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Passelit passikuvat

Käytiin viimeviikolla ottamassa lapsista passikuvat (passeja varten tietysti, heh). Olin aika varma ettei operaatiosta tule mitään ainakaan Karrin osalta, kun paikallaan pysyminen ja vakava ilme ei ole niitä asioita jotka mulla ensimmäisenä Karrista mieleen tulee. Myös ajatus kolmikuisen vauvan passikuvasta oli vähän jännittävä. Kuvaus meni kuitenkin yllättävän hyvin, ja molemmista satiin ihan passelit kuvat. Karrin otsassa oleva kuhmukin (joka tuli kun tuo pöllö taisteli sängyssä käärmepehmolelun kanssa ja putosi maahan) saatiin ikuistettua.

Mä olen yrittänyt opetella kantamaan Myytä kantoliinassa. Jotenkuten se on sujunutkin, paitsi että tänään olisin halunnut koittaa erilaista sidontaa joka tukisi Myyn päätä paremmin esim. nukkuessa, mutta en löytänytkään sitä ohjekirjasta (jossa on kuvalliset ohjeet niiden sidontojen tekoon) mistään. Pitäisi varmaan siivota, jossain täällä se kuitenkin on. Yritin myös googlettaa asiaa, mutta mistään ei löytynyt yhtähyviä ja selkeitä ohjeita, kantoliinasdionnat for dummies tyylillä.
21.8.2013 001-001
21.8.2013 015-001
21.8.2013 026-001
21.8.2013 032-001

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Myy vastaan päärynä

Myy täytti eilen kolme kuukautta. Kolmikuinen Myy hymyilee paljon, itkee vielä enemmän. Yöt nukkuu hyvin, monesti herää ensimmäisen kerran syömään vasta kuudelta aamulla. Osaa käntyä mahalta selälleen ja toisinpäin. Välillä tosin kääntyilee "vahingossa" ja suuttuu itselleen kun haluaisi olla selällään mutta kääntyykin mahalle (tai toisinpäin). On ihan superherkkä, saattaa säpsähtää hereille esimerkiksi oman liikahduksensa takia. Syö hereillä ollessaan maitoa todella usein, mutta ihan pieniä annoksia kerrallaan.
Myy käyttää vaatteissa kokoa 56 ja 62 (joka on kyllä vielä reilu).
Leikkikaaren lelut ja peili kiinnostaa paljon, samoin ihmisille juttelu. Juttelee välillä tosi pitkiäkin aikoja putkeen. Karrin leikkien katsominen on myös varma naurattaja.
Mahavaivoja on edelleen aika paljon. Joinain päivinä Myy kiemurtelee ja kitisee koko päivän, aamusta iltaan. Siihen ei auta oikeastaan mikään muu kuin sylissä hytkyttäminen ja ympäri asuntoa käveleminen (eikä varmaan tarvitse olla Sherlock tajutakseen, etten jaksa kävellä ympyrää koko päivää, ja vaikka jaksaisinkin niin Karrikin pitäisi huomata aina välillä).
Kolmikuukautismittoja en tiedä vielä, kun neuvola on vasta ensiviikolla, mutta veikkaisin että Myy on vähän pienempi kuin mitä Karri oli saman ikäisenä. Lueskelin aamulla täältä blogista juttuja Karrista kolmikuisena , ja Karri näyttää ihan kuvissakin isommalta.
Mulle on nyt iskenyt sama ärsyttävä vaiva kuin Karrinkin syntymän jälkeen näihin samoihin aikoihin, nimittäin tukka tippuu päästä. Pelkästään Karrin jälkeen mun hiukset oheni varmaan puolella, joten nyt tämän toisen hiustenlähtöajan jälkeen pitää sitten varmaan heittää pinnit ja ponnarit nurkkaan ja alkaa vahaamaan kaljua.

Tänään me tarjotitin Mymmelille ensimmäistä kertaa sosetta. Karri aloitti aikanaan soseuransa kukkakaalilla, mutta koska meidän sauvasekoitin JA blenderi on molemmat hajonneet, ei nyt saatu ensimmäisiä soseita tehtyä itse. Ostin kaupasta purkin mangoa, mustikkaa, omenaa ja päärynää. Mangon söin himoissani eilen illalla itse, joten Myy sai maistaa päärynää. Tai no, maistaa ja maistaa. Eipä sinne suuhun asti tainnut päärynää juurikaan eksyä...

maanantai 19. elokuuta 2013

Muumimaassa

Melkein kaksi viikkoa vierähtänyt taas. Ollaan oltu (taas) reissaamassa Turussa, ei sen kummempaa. Käytiin myös Muumimaassa, mikä oli ainakin Karrin osalta varmaan kesän odotetuin asia. Karri oli muumeista ihan huumassa. Tuntui, ettei kukaan muu lapsi ollut yhtä yli innokkaana kuin Kartsa, joka säntäili ympäriinsä halailemassa ja taputtelemassa muumeja. Karri oli valmistautunut retkeen tuijottamalla youtubesta repeatilla Muumimaan "halataan kun tavataan"-mainosta. Mainoksesta oli selvästi mennyt oppi perille, kun halauksia Karri sitten nipsulle ja muumipapalle ehdottikin (ja hoki autossa "tavataan muumia, halataan muumia"). Muumikaupasta Karri sai Haisuli-pehmolelun kokoelmiinsa (meillä on ennestään muumipappa, muumipeikko ja mörkö). 2vuotiaan logiikka ei ikävä kyllä ole ihan sitä parasta laatuaan, joten tänään onkin sitten itketty monet itkut kun ei voida mennä muumeja katsomaan heti uudestaan. No, ensi vuonna sitten taas.
18.8.2013 013-001
18.8.2013 019-001
18.8.2013 024-001
18.8.2013 026-001
18.8.2013 037-001
18.8.2013 044-001
18.8.2013 059-001
18.8.2013 064-001
18.8.2013 079-001
18.8.2013 083-001


tiistai 6. elokuuta 2013

Ske8ter boy ja tavaraähky

6.8.2013 001-002
6.8.2013 004-002
6.8.2013 009-002
6.8.2013 007-002
6.8.2013 018-002
6.8.2013 031-002
6.8.2013 033-002
6.8.2013 035-002
6.8.2013 047-001
Karri on tosi innostunut kaikenlaisista peleistä ja temppuilusta. Myös skeittaaminen on kova juttu, tosin laudan päällä pysyminen on vähän hataraa. Onneksi ainakaan intoa harjoittelusta ei puutu. Kun aikamme skeitattiin tuolla helteessä, kävi se Karrinkin kunnon päälle niin että nyt tuo nukkuu vauvan sitterissä pienellä kippuralla.
Mulla on tänään ollut kaappiensiivouspäivä, ja paljon tavaraa on lähtenyt roskiin tai kirpparipinoon. Niitä roskiin menneitä rikkinäisiä, kulahtaneita ja likaisia vaatteita, kenkiä, laukkuja ja muita tavaroita katsellessa sitä vaan miettii, että miten paljon romua noihin kaappeihin mahtuu, ja miten paljon turhaa tavaraa sitä oikein raahaakaan kotiinsa. Sekä myös sitä, miksi kaappeja ei tule siivottua useammin. Onneksi mä olen kyllä aika hyvin oppinut miettimään mitä mä ostan. En raahaa enää niin paljoa heräteostoksia kotiin kuin ennen. Kotioidontuella oleminen opetti kyllä vähän miettimään omaa kulutusta, kun se raha ei todellakaan riitä jokapäiväiseen shoppailuun. Oli pakko opetella miettimään mitä todella haluaa ja minkä voi jättää kauppaan. Toisaalta, en mä kokenut kotihoidontuella olemista minään kituuttamisena. Jotenkin kummassa sen vaan sai aina riittämään siihen mihin halusikin. Nyt kun miettii, niin ennen Karria kun olin töissä, tuli mun tuhlailtua kaikki palkkani ihan typeriin juttuihin. Ostelin vaatteitakin varmaan joka toinen päivä vähintään. Sellaiseen mä en kyllä halua palata.
Nyt on kuitenkin vaatekaapit siivottu, ja hyllyillä on ainoastaan käytössä olevat asiat. Aika vapauttavaa, kun hyllyt ei pursua turhaa tavaraa. 

perjantai 2. elokuuta 2013

Videolla

Aamulla suihkun jälkeen Karri luki itselleen ääneen paloautokirjaa ja ilmeili peilille. Yritin kuvata kulman takana salaa, mutta taisin jäädä aika nopeasti kiinni...



Myy

torstai 1. elokuuta 2013

Anorakki ja hikeä ja kyyneliä

Joku saattaa muistaa viime syksyltä nämä kuvat. Viime syksynä välikausihaalariin pukeutuminen ei ollut Karrille se varsinainen lempipuuha (tosin ei se pukeutuminen sitten loppujenlopuksi jokakerta ihan yhtä suurta taistelua ollut).
Tänä vuonna mä olen ollut aika aikaisessa, kun satuin selailemaan nettikauppoja juuri oikeaan aikaan ja törmäsin tähän Mini a ture anorakkiin hyvässä alennuksessa (ja oikeassa koossa+kivassa värissä). Mä yritän nyt muutenkin ostaa sellaisia kestäviä ja ajattomia unisex ulkovaatteita, että niitä voisi sitten kierrättää aikanaan Myylle. Tähän tarvitaan enää pöksyt niin valmista on.
Vaan eipä se takkiin pukeutuminenkaan näyttänyt näin kesän jälkeen miellyttävän Karria yhtään sen enempää kuin viime syksynä tai keväänäkään. Niinkuin ilmeestä saattaa nähdä, ei tuossa ulkovaatteissa viihtymisessä ole kyllä ainakaan edistystä tapahtunut, hahaa.

Mutta olisittepa nähneet mikä taistelu ja kilpajuoksu täällä käytiin, että sain edes sovittaa tuota takkia Kartsan päälle! Kun takki tuli pussista, alkoi Karri välittömästi karjua "ÄLÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!". Mä ajattelin että no c'mooon, kyllä kai nyt yhtä takkia voi sen verran sovittaa, että nään edes onko se sopiva vai pitääkö se kenties palauttaa. Yritin ottaa Karrin kiinni sovitusta varten, mutta Karripa oli yhtä viisas kuin Alppilan yläasteen oppilaat ja alkoi karjua "ÄITIII, SATTUU, ÄLÄ LYÖÖÖ, ÄLÄ PURE!" (jep....), joten mun oli vähän niinkuin naapureiden mielenrauhan takia päästettävä lapsi menemään. Karri juoksi olkkarista makkariin, hyppäsi sängylle ja kiipesi siitä ikkunalaudalle perimmäiseen nurkkaan kiljumaan. Mä olin kuitenkin päättänyt etten anna periksi ja nyt jumankauta sovitetaan takkia kun sellainen on kerta isolla rahalla hankittu, ja juoksin samaa reittiä sängyn yli ikkunalaudalle saartaen Karrin nurkkaan. Siinä se sitten kiljui naama punaisena ja mä väänsin takkia päälle ja kättä hihaan ihan heikkopäisenä, kun Karri samalla karjui "MENE POIS! POIS SIITÄ!". No, takki saatiin päälle ja Karri lähti samantien takaisin olkkariin repimään riepua pois päältään. Mä ajattelin, että peli on jo menetetty ja traumojakin on jo tullut,  joten ihan sama jos napsasen parit kuvat tässä samalla. Ja tässä tulos:
01.08-001
Kun takki vihdoin otettiin pois, Karri ilmoitti että takki pitää viedä roskiin. Mä olen kuitenkin sen verran rebel äiti etten aio takkia roskiin viedä, enkä edes takaisin postiin, vaan heti syksyn ja viileiden ilmojen tullessa aion käydä tämän saman taistelun uudestaan ja verhota lapseni keltaiseen anorakkiin ennen pihalle lähtöä. Sitä odotellessa.