torstai 25. heinäkuuta 2013

Syypää mun jumittuneisiin lihaksiin

Viime lauantaina Myy täytti 2kk. Oltiin reissussa, eikä muistettu että meillä oli neuvola maanantaina joten neuvolassa käytiin vasta eilen. Pituutta oli 58cm ja painoa 4800g! Aika saman kokoinen tuo taitaa olla kuin mitä Karrikin oli saman ikäisenä, mutta muuten lapset on kyllä ainakin mun mielestäni melko erinäköisiä (ja erilaisia). Myyllä on siniset silmät (niinkuin mulla) ja punertava tukka. Punertava tukka on aikamoinen kysymysmerkki, koska mun hiukset on maantienväriset ja Juhon ruskeat, eikä kummankaan ihan lähimmissä sukulaisissakaan ole punapäitä. Hiukset kyllä varmaan muuttuu vielä joksikin muuksi; olihan Karrillakin vauvana ihan tosi tumma tukka vaikka nykyään hiukset on aika vaaleat.
Myy osaa hymyillä, ja hymyileekin aika paljon ja kaikille. Toisaalta Myy osaa kyllä karjuakin oikein kunnolla. Mahavaivoja on edelleen aika paljon, tosin vauva on aikamoisen vieraskorea eikä pahemmin kitise kylässä ollessa joten kukaan muu ei taida uskoa millainen meteli tuosta vauvasta voikaan lähteä. Edelleenkään Myy ei oikein viihdy muualla kuin sylissä, paitsi nukahdettuaan siirto sänkyyn tai sitteriin onnistuu toisinaan (ei aina...).
Myy pitelee päätä hienosti pystyssä mahallaan maatessaan ja tykkää seurailla katseellaan leluja, sekä Karria. Karrille Myy hymyileekin paljon, ja seuraa mielellään isoveljen sekoilua.
Yöt menee melko hyvin, kunhan vauva saa nukkua vieressä. Omassa sängyssä nukkumisesta ei edelleenkään tule mitään, mutta mun kainalossa nukkuessa Myy saattaa herätä vain kerran yössä syömään. Muutaman kerran on selvitty yöstä ilman yhtään heräämistä, kun taas välillä vauva saattaa herätä neljäkin kertaa. Sellaiset yöt on kuitenkin onneksi tosi harvassa. Karri alkoi kahden kuukauden iässä nukkua kokonaisia öitä ilman heräämistä, eikä Myykään siitä enää kaukana ole.
Mä aion kyllä varmaan vielä tälläviikolla aloittaa operaation "ei alle metrin mittaisia mun kanssa samaan sänkyyn" (heh heh). Karrin kohdalla se ei ole ongelma, koska Karri on aina nukkunutkin omassa sängyssään, mutta Myy siis pitäisi opettaa nukkumaan pinnasängyssä edes sen alkupätkän nukkumaanmenosta yösyöntiin.
Samassa sängyssä nukkuminen on muuten ihan kivaa, kun vauva on siinä käden ulottuvilla niin ettei omaa ruhoa tarvitse liikauttaakaan ennen aamua, mutta ikävä kyllä mä ainakin varon kokoajan alitajuisesti vauvaa vähän liikaakin ja nukun ihan kiinni seinässä tosi kapealla alueella niin, että välimatkaa keskellä sänkyä nukkuvaan vauvaan on ainakin puoli metriä, ja sängyn toisessa reunassa nukkuva Juho on niin kaukana että pitää melkein huutaa jos on jotain asiaa. Tästä ahtaasta nukkumisesta ja jatkuvasta vauvan sylissä hytkyttelystä johtuen mun niskalihakset on ihan järkyttävässä jumissa, niinkuin kyllä kaikki muutkin lihakset. Kävin eilen hierojalla, joka ihmetteli että MITÄ mä oikein olen tehnyt saadakseni lihakset tällaiseen jumiin (vastasin, että olen tehnyt lapsen).
Naapuritalon Cheek voisi tehdä biisistänsä uuden mammaversion vaikka näin: 
"voisiksä olla se mulle
se tunne
annan sun olla syypää mun kipeisiin niskalihaksiin
mullon kaikki mitä sä tarttet (maitoa)
mä näytän hyvält sua varten (koska en nää juuri muita ihmisiä)
annan sun olla syypää mun kipeisiin niskalihaksiin"
25.7.2013 013-001
25.7.2013 022-001
25.7.2013 026-001
25.7.2013 043-001

7 kommenttia:

  1. Voi elämä, miten suloinen pieni tyttö! Etenkin tuo viimeinen kuva sai täällä aikaan syvän ihastuneen huokauksen.. <3

    VastaaPoista
  2. Ihana pieni punatukkainen Myy! :)

    VastaaPoista
  3. Voi miten suloinen Myy! Ihanat silmät :)

    VastaaPoista
  4. Voi kyllähän hän on ihan Karrin näköinen! :)

    VastaaPoista
  5. Ihana pieni typykkä! Meidän pojalla on muuten just nyt noi samat housut jalassa, ne on niin mageet!

    VastaaPoista
  6. Ihana Myy! On kyllä aivan Karrin näköinen :)

    VastaaPoista