sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Uusia ympyröitä

24.3.2013 002-001
24.3.2013 004-001
24.3.2013 007-002
24.3.2013 009-001
24.3.2013 012-001
24.3.2013 017-001
Lähdettiin heti aamusta mahdollisia virpojia pakoon. Ei niitä täällä meidän kotikulmilla kyllä hirveitä määriä onneksi pyörikään, mutta ihan varmuuden vuoksi kuitenkin. Tuossa kävellessä mä rupesin miettimään, että mä kaipaisin vaihtelua näihin meidän reitteihin. Me pyöritään aina samoja ympyröitä, vaikka Helsingissä varmaan olisi aika paljon tilaa laajentaa reviiriä. Leikkipuistoissa me käydään aina niissä kahdessa kotia lähimmässä, vaikka täällä olisi leikkipuistoja muille jaettavaksi. Jos lähdetään ihan vaan ulkoilemaan, mennään useimmiten joko Seurasaareen tai Kaivopuistoon, ja molemmissa kävellään aina se sama rinkula. Alkaa olla jo vähän nähty nämä samat reitit. Karrikin on jo tutkinut kummaltakin reitiltä kaikki puut ja kivet ja viemärit, joten mä aionkin ottaa tavoitteeksi rueta käymään sellaisissa paikoissa joiden ohi kulkiessa aina tulee mietittyä että: "tonnekin voisi joskus mennä", ja sitten ei kuitenkaan koskaan tule mentyä. Joo, ensi viikolla mä sen aloitan. 

Nyt mä nautin tästä rauhallisesta hetkestä kun Karri nukkuu ja mun ei tarvitse liikahtaa sohvalta mihinkään muualle kuin keittiöön hakemaan eiliseltä jääneitä tortilloja. Tämä maha alkaa olla aika tukalaa seuraa, se pomppii joka suuntaan ja myös kylkiluiden väliin tulee aika mojovia potkuja. Muutenkaan missään asennossa ei ole hyvä olla kun aina joku painaa johonkin. No, eipähän ole enää kahta kuukauttakaan jäljellä....

torstai 21. maaliskuuta 2013

Sänkyraportti

Tiistaina illalla laitettiin Kartsa uuteen sänkyynsä tavalliseen tapaan nukkumaan, ja sinne jäi. No, meni ehkä 10min, ovi aukesi ja Karri juoksi sohvalle. Vietiin lapsi takaisin petiinsä ja uudestaan ovi kiinni. Meni pari minuuttia ja lapsi oli sohvalla. Kolmannella kerralla sänkyyn vieminen aiheutti jumalattoman huudon. Karri itki ihan hysteerisenä eikä halunnut missään tapauksessa jäädä sänkyynsä. Lopulta saatiin kuitenkin siliteltyä ja rauhoiteltua se sänkyynsä ja sinne nukahti. Meni tunti, ja sängystä alkoi kuulua itkua. Karri oli herännyt kesken uniensa itkemään taas ihan hysteerisenä, ja osoittelemaan pinnasänkyään. Lopulta Karri nukahti Juhon syliin, josta siirrettiin se omaan sänkyynsä ja loppuyö menikin ihan hyvin. Aamulla mun viereen kiipesi uninen Karri pikkuautojensa kanssa.
Keskiviikkona ei päästy päiväunia uudessa sängyssä testaamaan kun Karri nukkui päikkärinsä rattaissa, mutta keskiviikkoiltana kylläkin valmistauduin taas juoksemaan sängyn ja sohvan väliä. Laitettiin Karri sänkyyn, sinne jäi. Hetken päästä ovi aukesi ja Karri juoksi sohvalle, ihan niinkuin tiistai iltanakin. Palautin lapsen sänkyyn ja laitoin oven kiinni. Hetken päästä ovenraossa näkyi taas pienet sormet. Sanoin sohvalta Karrille että menee omaan sänkyyn nukkumaan ja ihme kyllä sinne se menikin ja nukahti heti! Wuuhuu!
Nyt torstaina koitti päiväuniaika ja aamupäivän muskarista väsynyt Karri simahti sänkyynsä ihan kerralla ja heti. Jee, toivottavasti illalla on sama meininki, ja tulevina iltoina ja päivinä myös. Ehkä tämä kuitenkin menee loppujenlopuksi helpommin kuin uskoinkaan. 
Karri kyllä tykkää uudesta sängystä ja uudesta isosta peitosta kovasti, ja menee mielellään peiton alle hihittelemään pehmolelujensa kanssa ihan keskellä päivääkin.  
Seuraava operaatio olisikin sitten pinnasängyn maalaaminen. Saa nähdä milloin sen saan aikaiseksi, vai saanko ollenkaan (toivottavasti saan). Tuntuu muuten että siitä, kun viimeeksi kiinnitin ison mahani kanssa pinnasänkyyn reunapehmusteita olisi ehkä puolivuotta aikaa, mutta herranjumala siitä on melkein kaksi vuotta! Nyt se pinnasängyssä nukkuja nukkuu jo tavallisessa sängyssä ja kohta mä kiinnitän taas ison mahan kanssa reunapehmusteita samaan pinnasänkyyn jo seuraavalle lapselle..... 
Tähdellä merkityt valokuvat-001

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Dog days are over

Koska meille tulee vauva taloon, joutuu Karri luopumaan pinnasängystään. Tässä ollaan jo melkoisen kauan pohdiskeltu ja venytetty tavallisen sängyn hankintaa, koska pinnasängyssä nukkuminen ja siellä pysyminen on ollut niin helppoa ettei ole huvittanut aloittaa sitä tavallisessa sängyssä nukkumis taistelua. Viimeviikolla kävi kuitenkin niin, että Karri oppi pinnasängystä pois kiipeämisen jalon taidon. Kaikenlisäksi sänky on ollut sijoitettuna niin, että Karri oppi samalla kertaa myös kiipeämään pinnasängystä ikkunalaudalle. Oli siis vähän pakko siirtyä elämässä eteenpäin ja hankkia sänky josta pois kiipeämällä ei mätkähdä pää edellä maahan. Tai ainakaan kovin korkealta.

Alunperin suunnittelin että ostetaan ikeasta valkoinen Kritter sänky. Sitten päätinkin haluta valkoisen Minnen sängyn, mutta tarkemmin asiaa tutkittuani tulin siihen tulokseen että meidän majatalossa ei kyllä ole sijaa 85cm leveälle lastensängylle, joka on siis herranjumala yhtä leveä kuin mitä Karri on pitkä. Jooei. Sitten halusinkin ostaa vanhan käytetyn sängyn ja maalata sen itse jollain coolilla värillä, mutta kierrätyskeskusten ja huuto.nettien kiertäminen ei tuottanut oikein toivottua tulosta ja jos tuottikin, niin vastaan tuli aina yhtä ihanat kuljetusongelmat. Joten lopulta paras vaihtoehto oli ensimmäisenä suunnitelmissa ollut passelin kokoinen ja mun makuuni tarpeeksi neutraali Kritter. 

Tänään se peti sitten meille Ikeasta haettiin, ja nyt odotellaan kauhulla ensi yön ongelmia. Pessimisti ei pety, vai miten se meni. Päiväunille yritettiin Karria sänkyyn jo laittaa, huonoin tuloksin. Sänkyyn se kyllä ihan kiltisti jäi ja makoilikin siellä peiton alla hiljaa ainakin puoli tuntia, mutta sen jälkeen ovenraosta kurkisti Karrin pää ja kuului laulelua: "muumipekko, muumipappa, hautiti, hemuija, pikkumyy".. Raporttia illan ja yön tapahtumista luvassa huomenna (jos vain pääsen hammaslääkäristä elävänä ulos. Epäilen...).
19.3.2013 018-001
19.3.2013 043-001
19.3.2013 047-001
19.3.2013 014-001

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Totuus

Meidän viikonloppuun kuuluu aurinko, narsissit, pääsiäismunien maalaus ja päärynäjäätelö kinuskikastikkeella:
2013-03-019
16.3.2013 018-001
16.3.2013 020-001
16.3.2013 011-001
Ja tähän väliin sitten sellaista horror musiikkia, ja tiputus todellisuuteen:
16.3.2013 076-001
Meidän viikonloppuun kuuluu olennaisena osana siivoaminen. Pyykinpesua, imurointia, järjestelyä, pölyjen pyyhkimistä, you name it.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Sitterin uudet vaatteet

Meillä ei enää ollut tulevalle vauvalle sitteriä ollenkaan, joten sellainen oli alusta asti hankintalistalla. Halusin ehdottomasti itse päällystetyn sitterin, joten uuden ostaminen ja päällisten repiminen tuntui vähän tuhlaukselta. Etsin käytettyä sitteriä kauan, mutta sopivan löytäminen oli yllättävän vaikeaa. Ihmiset kiskovat huonokuntoisista käytetyistä sittereistä ihan uskomattomia hintoja. Lopulta pitkän etsinnän jälkeen löysin kuitenkin omani fb-kirppikseltä ja sitteri sijaitsi onneksi täällä Helsingissä joten vältyin postikuluilta.
Mulla ei suoraansanottuna ollut hajuakaan miten tuollainen päällystäminen tehdään. Yritin googlettaa ohjeita sitterin päällystämiseen, mutta löysin ainoastaan ennen ja jälkeen kuvia. Niimpä jouduin sitten tyytymään ihan omaan olemattomaan hahmotuskykyyni ja leikellä+ommella vähän sieltä sun täältä. Tässä nyt tosi selkeän (hehheh) ohjeet, jos joku muukin erehtyy päällystysoperaatioon ryhtymään:

Ensin tarvitaan tietysti se sitteri, josta saa kankaat irti sekä kangas jolla sitteri päällystetään. Mä valitsin jälleen kerran palloja, tälläkertaa tummansinisellä pohjalla ja vähän isompina kuin makuupussissa.
2013-03-012
Sitterin kankaiden päälle kiinnitin nuppineuloilla ihan tavallista leivinpaperia, johon piirsin kaavat sitterin osista. Leivinpaperista kaavat leikataan irti ja siirretään ne kankaalle, josta sitten leikataan valmiit palat irti. Ensin etupuolen palaset ommellaan saumakohdista yhteen. 
2013-03-013
Sen jälkeen etupuolta kannattaa sovittaa kiinnittämällä se saumakohdista nuppineuloilla sitterin omiin päällisiin. Jos se ei istu, voi sitä vielä muokata helposti. Tässä kohdassa kannattaa myös kääntää päällinen ympäri, ja piirtää takapuolelta turvavöiden ulostulo rei'istä merkit kankaaseen että reiät tulee tehtyä oikeaan kohtaan. Kun päällinen istuu, ja reiät on merkattu, voi nuppineulat taas irroittaa. Sitten vaan leikataan turvavöille reiät niihin äsken merkittyihin kohtiin, ja ommellaan reiän ympärykset vahvoiksi napinläpijalalla.
Kun reiät on valmiit, otetaan taas se sitterin alkuperäinen kangas ja ratkotaan siitä irti haarojen väliin tuleva härpäke, siis se mihin ne turvavyöt sitten kiinnitetään. Samalla voi ratkoa irti myös päällisen takapuolella olevat "taskut", eli ne joilla päällinen kiinnitetään runkoon. Irti ratkotut takaosat käyvätkin sitten hyvin kaavoina uusiin samanlaisiin. Irtiratkotut vaan uuden kankaan päälle nuppineuloilla kiinni ja siitä leikataan uudet samanlaiset. 
2013-03-014
Sen jälkeen tehdään se jalkojen väliin tuleva juttu samalla tavalla. Vanhasta härpäkkeestä saa kaavat uuteen, ommellaan uusi ja otetaan ala-asteen käsityöntunneilta tuttua kanttinauhaa jolla reunustetaan se härpäke (mikä sen oikea nimi on?!).
2013-03-015
Nyt voi sen uuden päällyskankaan ommella vanhaan päällyskankaaseen kiinni noista sivujen pitkissä reunoissa menevistä, jo aiemmin ommelluista saumoista. Sen jälkeen paikoilleen voi ommella myös sen jalkojenväljutun.
11.3.2013 035-001
Tämän jälkeen paikoilleen nuppineuloilla laitetaan molemat takapalat, ja sen jälkeen huristellaan pari kertaa koko sitterin ympäri ihan reunoja pitkin niin että palat kiinnittyy toisiinsa ja vanhoihin kankaisiin. Kun kaikki on tukrvasti kiinni, otetaan vielä punaista kanttinauhaa ja ommellaan se kiinni sitterin reunoihin niin että ympärihuristelusta tulleet saumat menevät piiloon. Sitten eikun päälliset runkoon kiinni ja valmista pitäisi olla! Baby born pääsee taas testaajaksi ja Karri antaa vauhtia sekä huutaa "kiiiikkaaa, kiiikkkaaa". Oikeaa vauvaa kyytiin odotellessa...
2013-03-018

torstai 7. maaliskuuta 2013

Kaikki valmiina

Me ollaan valmiina vauvaan ja kevääseen. No okei, vauvan ei ihan vielä tarvitsisi tulla.
Kollaasit4-001
Karrikin jäi tänään oikein hämmästelemään aurinkoa. Osoitti ikkunasta ulos ja hoki "waaau". Aika wau on myös auringosta seinään heijastuva oma varjo. Mun mielestä meidän TODELLA likaiset ikkunat ei ole kyllä ollenkaan wau.


sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Pikakuulumiset


Kone ei toimi edelleenkään joten hiljaista on. Täällä me silti vielä ollaan, ja olisi vaikka kuinka paljon kuviakin mutta palaillaan linjoille kunhan tekniset ongelmat saadan ratkottua! Tässä näpyttelen puhelimella, mutta tämä on niin hidasta ja työlästä että saa jäädä kyllä viimeiseksi puhelinpostaukseksi...

ps. Nyt on menossa jo rv 30+1 ja Karri on oppinut vaikka mitä uusia sanoja kuten "soittaa" ja "piitää".

Palaillaan toivottavasti pian!
14.2.2013 024-001
14.2.2013 028-001
14.2.2013 054-001