maanantai 2. tammikuuta 2012

Reklamaatio nukkumatille

Kysympä vaan, että onko nukkumatti lomautettu vai muuten vaan virkainnoton? Voiko johonkin reklamoida jos se hemmetin Matti ei tee töitänsä kunnolla?
Tässä taloudessa illoista on nimittäin tullut kunnon taistelua. Taisteluareenana toimii luonnollisesti meidän sänky ja mikä typerintä, taistelupari on joka ilta sama, siis Karri vs. Äiti. Homma menee näin:
1. Karri alkaa olla selvästi väsynyt. Kitisee, hieroo silmiä, missään ei ole hyvä olla. Tähän on jo osattu varautua vaihtamalla vaippa ja yöpuku.
2. kiikutan Karrin meidän sänkyyn johon hän on tottunut nukahtamaan, työnnän tutin suuhun, laitan peiton päälle ja jään vierelle makaamaan
3. Karri huitoo käsillään ja muistaa loistavan taitonsa ottaa tutti pois suusta. Pieni räpylä kiskoo tutin pois, heiluttelee sitä ilmassa ja heittää menemään. Ikävä tuttia tulee kuitenkin välittömästi ja sitä myöten itku. Minä laitan tutin takaisin suuhun ja oravanpyörä on valmis
4.Kun tuttitaistelu on saatu päätökseen (ja tutti on poissa suusta) Karri muistaa että varpaatkin on muuten olemassa.  Ja eikun molemmat jalat suuhun ja imemään. Yritän työntää jalat peiton alle ja tuttia suuhun. Karri on erimieltä.
5.Varpaat on nuoltu puhtaiksi ja nyt on aika kääntyä mahalleen. Karri kääntyy mahalle, mutta ei pääse takaisin selälleen. Ja taas meillä on yksi oravanpyörä. Jos yritän pidellä Karria selälleen niin kiljunta on kuin sikateurastamolla.
6. Lopulta Karri rauhoittuu paikalleen silmät kiinni tutti suussa ja jalat peiton alla. Kaikki näyttää olevan kunnossa joten poistun hiljaa olohuoneeseen. Tunnelma on silti räjähdysherkkä kuin pohois-Korean rajalla.
7. Sillä samalla sekunnilla kun huokaisen helpotuksesta ja rojahdan sohvalle, kuuluu makkarista ilmoja halkova kiljaisu. Menen laittamaan tutin takaisin suuhun, peiton takaisin päälle, käännän Karrin takaisin selälleen ja poistun.
8.Kohtaa 7 jatketaan jonkin aikaa. Ja jos uhmaan enkä mene kun vaativa kiljaisu kuuluu, niin sehän ei suinkaan siitä laannu vaan yltyy oikein kunnon rääkymiseksi
9. Lopulta hiljenee. Katson telkkaria ja odotan seuraavaa kiljaisua jota tosin ei onneksi yleensä kuulu ennen kuin aamulla.

Me oltiin tänään neuvolassa ja siellä sanottiin että puolivuotiaalle tuollainen on ihan normaalia, kun toinen on oppinut niin paljon uusia juttuja ettei malta käydä nukkumaan vaikka väsyttää. Ja se on kyllä huomattu. Kai me ollaan vaan totuttu liian helppoon jälkikasvuun.
Neuvolassa muuten kaikki muu oli hyvin, Karri tuomittiin iloiseksi, suloiseksi, jänteväksi ja melko hoikaksi ja keskimittaiseksi pojaksi.

Ja kyllävaan, sillä aikaa kun mä tein kotihommia, toimi Karrin iltaviihdykkeenä Myyrä:) On muuten hauskaa kuunneltavaa, kun toinen nauraa aina kun Myyräkin nauraa...



4 kommenttia:

  1. Että tuollaista siis odotettavissa. Vielä poitsu nukahtaa yleensä suht ok, mutta huomattu on jo tota kova väsy - ei malta nukkua meininkiä täälläkin. Sillon meillä tota kolmoskohtaa käydään läpi ja lisäksi kyljeltä selälleen ja takaisin rimpuilua...

    VastaaPoista
  2. Tätä odotellessa... Voi mikä data-Karri!!!:)

    VastaaPoista
  3. Meilläkin on illat aina välillä taistelua, nyt on vähän helpottanu. Tiltu tosin ei mahdu vielä sängyssään kääntymään, mutta varpaat löytyy usein suusta ja tuttia jyrsitään ja viskotaan menemään.

    Mutta mä vielä kestäisin noi iltashow't, jos Tiltu nukkuis hyvin yönsä. Mutta viime yönäkin herättiin 4 kertaa (enkä muista montako kertaa heräsi jo ennen yhtätoista)...

    VastaaPoista
  4. No tuolla rimpuilulla meilläkin tämä alkoi..:) Ja totta on myös se, että kyllähän nämä iltarimpuilut on helpompi kestää kun yöt kuitenkin nukutaan hyvin. Auta armias jos yöt valvottaisi vielä tämän shown perään niin mä olisin aivan zombie..

    VastaaPoista